Ruukin aika

Vapaaherra Creutz oli rakennuttanut Kauttuan koskeen vesisahan (kuvassa) ennen rautaruukin perustamista.
Kauttuan talot olivat pääasiassa kruununtiloja, ja virkamiehenä vapaaherra sai lunastettua itselleen 8 tilaa. Metsänomistus takasi pajalle riittävän hiilen saannin. Maaomaisuudella hän varmisti ruukille omavaraisen talouden maatalouteen ja karjan kasvatukseen perustuen. Ruukki, ja myöhemmin paperitehdas, olivatkin merkittäviä maatalouden harjoittajia teollisen toiminnan lisäksi.

Vuonna 1697 Kauttua oli maan 4. suurin ruukki, joten tuotanto lähti ilmeisen hyvin alkuun.
Lorentz Creutz kuoli 1698, ja tilan peri hänen poikansa Claes Creutz. Poika ei ollut kiinnostunut teollisuudesta ja yritystoiminnasta, vaan kulki mieluummin Euroopassa Ruotsin kuninkaan sotajoukoissa. Univormut, hevoset ja palvelijat tulivat kalliiksi ja Claes joutuikin kiinnittämään tilan tukholmalaiselle kauppiaalle, Paul Timmille. Claes kaatui taistelussa 1706 ja ruukki siirtyi Timmin hallintaan maksamattomien velkojen vuoksi. Ensimmäinen Kauttualla varsinaisesti asunut omistaja oli Paul Timmin poika Parmen Timm, joka isänsä kuoltua 1743 sai koko tilan omistukseensa. Parmen Timm rakennutti itselleen ruukin ensimmäisen kartanorakennuksen (kuvassa Ruukinkartano eli Kauttuan Klubi vuodelta 1906). Tiedot tuon ajan rakennuskannasta ovat hataria, sillä isojaon kartat on laadittu maankäytön suunnittelua varten, ei niinkään rakennuskannan kartoittamiseksi.

Ruukin seuraava omistaja, Anders Falck, tuli sukuun naituaan Parmen Timmin tyttären. Heistä tuli isäntäpari 1800-luvun alussa Timmin kuoltua 1801. Eleonoora Falck, os. Timm, kuoli jo 1830-luvulla, ja Anders Falck nai hänen sisarensa Johannan 1838. Falckien aikana tuotanto laajeni voimakkaasti. Taontaoikeus kaksinkertaistui ruotsalaisen raudan vallatessa maailmanmarkkinoita. Järvimalmista  huolimatta Kauttua oli aina ollut tuonnin varassa raaka-aineen suhteen. Suomen sota 1808-1809 katkaisi malmin ja harkkoraudan tuonnin Ruotsista. Suomen Akatemia kokeilikin Kauttualla kotimaisen malmin käyttöä. Menetelmä ei ilmeisesti toiminut kovin hyvin, sillä raaka-aineen tuonti Ruotsista käynnistettiin heti kun se oli mahdollista.

Nähtävyydet

Ruukinpuistossa on paljon nähtävää. Vanhat historialliset rakennukset, luonto ja vanhan ajan tehdasmiljöö tarjoavat oivalliset puitteet vaikkapa antoisalle nähtävyyskierrokselle Ruukinpuistossa.

Alla kuvia muutamista alueen nähtävyyksistä. Ruukinpuiston opastuksista kerrotaan tarkemmin kohdassa Opaspalvelut

Eiköhän joka kartanolla ole oma "kotikummituksensa", mutta ainakin tunnettuja ovat:

* Järppilän kartanon "Valkoinen Rouva"; Taivassalo
* Nuhjalan "Harmaa Rouva"; Vehmaa
* Kauttuan ruukinkartanon (Kauttuan Klubi) "Valkea neito", Kauttua
* Voipaalan kartanon "Neiti Nervander", pieni rouva seuralaisineen, nykyaikana useita havaintoja; Sääksmäki
* Hahkialan kartanon "Paha luutnantti", entisen ilkeän isännän haamu; Hauho
* Kuitian kartanolinnan "valkea nainen"; Parainen
* Louhisaaren kartanolinnan kummitus; Askainen
* Mustion kartanolinnan kummitus; Mustio
* Espoon kartanon "Sureva äiti"; Espoo
* Linnaisten kartanon kummitus; Vantaa
* Puotinkylän eli Puotilan kartanon "Kaunis Birgitta"; Helsinki